Kamarimusiikki tarjoaa kuulijoilleen monenlaisia elämyksiä. Moni myös harrastaa kamarimusiikkia intohimoisesti ja alunperinhän juuri kamarimusiikin teokset olivatkin sellaisia, jotka luotiin nimenomaan amatöörisoittajia varten. Monet klassismin ajalta peräisin olevat kamarimusiikkiteokset ovatkin sellaisia, ettei sinun tarvitse olla alan ammattilainen voidaksesi soittaa niitä sujuvasti.
Tällä sivulla kerromme kamarimusiikin perusteista sekä peruskäsitteistä. Jos kamarimusiikki kiinnostaa sinua ja haluaisit tietää lisää sen johtotähdistä, jatka ihmeessä lukemista. Ehkä tiedätkin jo, että kamarimusiikki on taidemusiikkia, jota soittaa sinfoniaorkesteria pienikokoisempi yhtye. Muusikkoja on kuitenkin tästä huolimatta aina minimissään kaksi eikä muusikoiden määrän osalta ole määritelty myöskään tarkkarajaista ylärajaa. Pianotriot ja jousikvartetit ovat tyypillisiä kamarimusiikin muotoja. Osan mielestä myös lauluteokset, joita säestetään pianolla, voidaan laskea kuuluvan kamarimusiikiksi eli määritelmä on aavistuksen häilyvä.
Tiedätkö mikä on jousikvartetti? Ellet tiedä, voimme kertoa, että jousikvartetti on sellainen soittokokoonpano, johon kuuluu tavallisesti sello, alttoviulu sekä kaksi viulua. Myös tätä peruskokoonpanoa omaperäisemmät kokoonpanot ovat joidenkin säveltäjien suosiossa eli jousikvartetteja voi olla myös kovin erilaisia. Nimensä kamarimusiikin teokset saavat nimenomaan kokoonpanonsa perusteella eli kamarimusiikin teosta saatetaan kutsua esimerkiksi nimellä jousikvartetto nro 1. Kun tiedät tämän teosten nimeämiseen liittyvän käytännön, voit jo teoksen nimen perusteella päätellä, millaisella kokoonpanolla esitys esitetään. Tämä on näppärää, eikö olekin?
Entä tiedätkö sitten mikä on kvintetti ja miten kvintetti eroaa jousikvartetista? Ellet vielä tiedä, voimme kertoa, että kvintetiksi kutsutaan sellaista jousikvartettia, johon on otettu mukaan myös jonkinlainen muu soitin, kuten vaikkapa klarinetti. Tällöin, tämän uuden mukaan otetun soittimen myötä, jousikvartetista tuleekin kvintetti ja kvintetin teoksia kutsutaan puolestaan kvintetoiksi. Musiikkimaailman johtotähdet Mozart ja Brahms ovat luoneet kuuluisan kvinteton, jossa jousikvartettia täydentää klarinetti.
Oletko muuten kuullut, että klassismin aikana kamarimusiikkia soittivat usein amatöörimuusikot? Ja tiesitkö, että orkesterimusiikki sitä vastoin sävellettiin ammattimuusikkoja varten. Tämän seurauksena kamarimusiikin teokset olivat usein teknisten vaatimustensa osalta huomattavasti helpompia soittaa kuin orkesterimusiikin teokset, jotka oli tarkoitettu ammattimuusikoille. Tiesitkö muuten, että kamarimusiikissa ei myöskään yleensä käytetä lainkaan kapellimestaria? Kamarimusiikin saralla suurimpia vaikuttajia ovat olleet esimerkiksi Beethoven, Schubert, Mozart ja Haydn, joista kerromme seuraavaksi.
Kamarimusiikin johtotähtiä
Kamarimusiikin suurimpia johtotähtiä ovat olleet esimerkiksi Beethoven, Schubert, Mozart ja Haydn. Erittäin kuuluisa ja arvostettu Ludwig van Beethoven oli vuosina 1770-1827 elänyt saksalainen säveltäjä, jota pidetään eräänä vaikutusvaltaisimmista säveltäjistä koko musiikin historiassa. On varmastikin yllättävää kuulla, että Beethoven kuuroutui osittain, mutta pystyi tästä huolimatta tekemään töitä myös elämänsä viimeisinä vuosina. Tämä kertoo aivan omanlaistaan tarinaa siitä, millaisesta suuruudesta onkaan kyse.
Kuuluisa Franz Schubert oli vuosina 1797-1828 elänyt itävaltalainen säveltäjä, jota pidetään yhtenä parhaimmista säveltäjistä musiikinhistoriassa kautta aikojen. Schubert sävelsi runsaasti kamarimusiikkia. Schubertin lapsuudenaikaisessa perheessä oli 15 lasta, mutta heistä 10 kuoli lapsena.
Lahjakas Wolfgang Amadeus Mozart oli itävaltalainen säveltäjä, joka eli vuosina 1756-1791. Taidemusiikin saralla häntä pidetään eräänä tärkeimpänä eurooppalaisena säveltäjänä. Mozartin vaikutus näkyy vielä tämän päivänkin kamarimusiikissa.
Myös kuuluisa säveltäjä Franz Joseph Haydn oli kotoisin Itävallasta. Hän eli vuosina 1732-1809. Haydnia pidetään eräänä klassismin ajan musiikin suurista säveltäjistä sekä ”jousikvarteton isänä”. Hänellä katsotaan olleen myös suurta vaikutusta nykymuotoisen sinfonian luomisessa. Joseph ei ollut perheensä ainoa muusikko, vaan myös hänen veljensä Johann ja Michael olivat aktiivisia musiikin saralla. Franz Joseph Haydnin kuuluisia teoksia ovat esimerkiksi Stabat mater ja Jäähyväissinfonia. 1700-luvun Itävallasta oli kotoisin monia kamarimusiikin säveltäjälahjakkuuksia.